Pitkän päivän ilta
Viikko sitten sunnuntaina piti taas tehdä yhden päivän ruoka. Koska lauantaina sinne mökille jäi luonnollisesti kaikki ylimääräinen, pieni pala possua ja iso kasa perunasalaattia ja maanantaina olisi reissuun lähtö. Ruokalistalla oli jauhelihakastiketta, mutta ei ihan tässä muodossa.
Neiti Teini joutui mökki-illan jälkeen heräämään klo 4 aamulla, kyyti kisoihin tuli klo 5. Tällä kertaa ihan hoitajan ominaisuudessa. Sieltä suoraan omaan istuntavalmennukseen iltapäiväksi. Jonne mamma raahasi läpi tuulen ja tuiskun hevosen valmiiksi. Oli ehkä yksi elämäni karmaisevimmista kokemuksista trailerin kanssa. Vettä tuli niin palon, ettei pyyhkijät riittäneet. Joten sitä oli sitten tielläkin ihan reipas kerros. Lisäksi ukkonen oli ihan päällä, salamoi ja rytisi. Kaikki pointsit herra Kilpahevoselle, siellä se lunkisti seisoi kopissa myrskystä huolimatta. Minulla lienee vielä vähän harjoittelemista pelko -nimisen tunteen kanssa.
Valmennuksesta päästyämme piti vielä hoitaa rouva Suomitammaa jälkikasvunsa kanssa. Siinä rytäkässä rouva astui neiti Teinin jalan päälle, samaan kohtaa johon herra Kilpahevonen oli astunut vain muutamaa päivää aikaisemmin. Lisäksi laitumen langoista tuli sähköisku. Niinpä se edellisenä yönä tunnin nukkunut lapsiraukka itkee keskellä laidunta, että "tämä on kamalin päivä ikinä". Ja vielä 16-vuotissynttärit. Ei päivä lopulta kamala ollut, väsymys vaan oli ylivoimainen.
Joten kun vihdoin kotiuduttiin myöhään illalla, ei perunoiden keittäminen ollut ensimmäisenä ajatuksissa. Ensimmäisenä oli toki hakea jotain valmista, mutta sitäkään ei enää jaksanut tehdä. Neiti Teini tilasi sitten "makaroonimössöä". Kävi kuitenkin ilmi, ettei meillä ollut mitään makaroonintapaista tarpeeksi, ainoastaan pussin pohjia. Joten ruoka muuntautui keitetyksi pastasekamelskaksi jauhelihakastikkeen kera.
Ruskista ensin jauhelihan pinnat, sen jälkeen hajoita se, lisää sipuli ja valkosipuli ja paista kypsäksi. Mausta. Suolan ja pippurin lisäksi voi laittaa vaikka ja mitä, ihan oman maun mukaan, paprikajauhetta, chiliä, jauhelihamaustetta, yrttejä. Harvoin sanon mausteista sen enempää, koska meillä kaikilla on oma makumme. Lisää kypsään jauhelihaan maissi ja kerma. Monesti käytän 2:n kerman ollessa kyseessä toisen kuohukermaa ja toisen ruokakermaa. Anna kiehahtaa ja maista, lisää tarvittaessa mausteita.
Tätä oli lopulta niin paljon, että siitä riitti lounaaksi meille ennen lähtöä ja vielä vähän jäi ylikin.
P.S. Joskus teen vielä sitä makaroonimössä, sitten selviää mitä se on. Samat ainekset, vähän eri muodossa.
Neiti Teini joutui mökki-illan jälkeen heräämään klo 4 aamulla, kyyti kisoihin tuli klo 5. Tällä kertaa ihan hoitajan ominaisuudessa. Sieltä suoraan omaan istuntavalmennukseen iltapäiväksi. Jonne mamma raahasi läpi tuulen ja tuiskun hevosen valmiiksi. Oli ehkä yksi elämäni karmaisevimmista kokemuksista trailerin kanssa. Vettä tuli niin palon, ettei pyyhkijät riittäneet. Joten sitä oli sitten tielläkin ihan reipas kerros. Lisäksi ukkonen oli ihan päällä, salamoi ja rytisi. Kaikki pointsit herra Kilpahevoselle, siellä se lunkisti seisoi kopissa myrskystä huolimatta. Minulla lienee vielä vähän harjoittelemista pelko -nimisen tunteen kanssa.
Valmennuksesta päästyämme piti vielä hoitaa rouva Suomitammaa jälkikasvunsa kanssa. Siinä rytäkässä rouva astui neiti Teinin jalan päälle, samaan kohtaa johon herra Kilpahevonen oli astunut vain muutamaa päivää aikaisemmin. Lisäksi laitumen langoista tuli sähköisku. Niinpä se edellisenä yönä tunnin nukkunut lapsiraukka itkee keskellä laidunta, että "tämä on kamalin päivä ikinä". Ja vielä 16-vuotissynttärit. Ei päivä lopulta kamala ollut, väsymys vaan oli ylivoimainen.
Joten kun vihdoin kotiuduttiin myöhään illalla, ei perunoiden keittäminen ollut ensimmäisenä ajatuksissa. Ensimmäisenä oli toki hakea jotain valmista, mutta sitäkään ei enää jaksanut tehdä. Neiti Teini tilasi sitten "makaroonimössöä". Kävi kuitenkin ilmi, ettei meillä ollut mitään makaroonintapaista tarpeeksi, ainoastaan pussin pohjia. Joten ruoka muuntautui keitetyksi pastasekamelskaksi jauhelihakastikkeen kera.
400g naudan paistijauhelihaa
½ pussia pakastemaissia
2 kermaa
sipuli
2 murskattua valkosipulinkynttä
suolaa
pippuria
pastaa
Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan suolalla maustetussa vedessä. Tässä tapauksessa oli n. 5 erilaista pastaa, joten lisäilin niitä keittoaikojen mukaan veteen. Kun pasta on valmista, kaada lävikköön, laita takaisin kattilaan ja lisää nokare voita. Tai oliiviöljyä. Näin siitä ei tule liisteripastakasaa.
Ruskista ensin jauhelihan pinnat, sen jälkeen hajoita se, lisää sipuli ja valkosipuli ja paista kypsäksi. Mausta. Suolan ja pippurin lisäksi voi laittaa vaikka ja mitä, ihan oman maun mukaan, paprikajauhetta, chiliä, jauhelihamaustetta, yrttejä. Harvoin sanon mausteista sen enempää, koska meillä kaikilla on oma makumme. Lisää kypsään jauhelihaan maissi ja kerma. Monesti käytän 2:n kerman ollessa kyseessä toisen kuohukermaa ja toisen ruokakermaa. Anna kiehahtaa ja maista, lisää tarvittaessa mausteita.
Tätä oli lopulta niin paljon, että siitä riitti lounaaksi meille ennen lähtöä ja vielä vähän jäi ylikin.
P.S. Joskus teen vielä sitä makaroonimössä, sitten selviää mitä se on. Samat ainekset, vähän eri muodossa.
Kommentit
Lähetä kommentti