Strömsö, vai miten se nyt tänään menikään...

Tämän päivän ruoka ei mennyt ihan niin kuin siellä yhdellä saarella yleensä hommat sujuu. You know. Ihan ensin, olin jostain syytä pirun väsynyt kotiin tullessani. Ei olisi yhtään huvittanut tehdä ruokaa, mutta kun oli pakko. Tosin tässä illan aikana tajusin kysyä itseltäni, että miksi oli pakko? Olisinhan voinut vallan hyvin pysähtyä Saleen ja napata vaikka nakkeja ja raneja mukaani. Kumpikaan meistä ei olisi siihen kuollut. Kun nyt tämän viikon ruokalista on muutenkin koostunut vähän mistä sattuu. Sitäpaitsi tämä kesän "dieetti" näkyy jo valmiiksi vatsan seudulla, ei siinä yksi pussi rankalaisia olisi enää tuntunut.

No mutta, vielä töistä tullessa olin siis siinä uskossa, että on pakko. Ja koska unohdin ottaa kanan jääkaappin sulamaan, meillä oli uunimakkaraa ja kvinoasalaattia. Niin, mitenhän se makkara ja nakit sitten eroaa toisistaan...

Ensimmäisenä piti laitta kvinoat kiehumaan. Laitoin veden tulille kasvisliemen kera ja mittasin kvinoat. Siinä veden kiehumista odotellessä lähdin käymään jossain. Kun palasin keittiöön, vesi kiehui ja ei kun kvinoat sekaan. Samalla sekunnilla tajusin, että nehän ei muuten ollut huuhdeltuja. Joten kattila liedeltä ja kvinoat roskiin, uusi vesi kiehumaan ja kvinoat HETI huuhteluun. Toisella kertaa homma sitten onnistui.

No entä se makkara sitten? Oletteko koittaneet tunkea makkaran viiltoihin vuohenjuustoa, sipulia ja tomaattia? En tiedä mikä makkaramestari siellä Snellmannilla on kehittämässä reseptejä, mutta voin kuulkaa kertoa, että ei onnistu. Ei ainakaan joka koloon. No se makkara sitten meni poikki, vähän useammasta kohdasta ja loput tursui. Että näin meillä kokattiin tänään, onneksi se ruoka oli edes syötävää. Se makkara oli itseasiassa yllättävän hyvää, kvinoasalaattia en ehkä ainakaan ihan sellaisenaan teen uudestaan, jotain radikaaleja muutoksia se tarvitsee, vaikkei sekään nyt pahaa ollut, ihan syötävää.






Makkaran ohje löytyy täältä. Itsellä ei tosiaan olisi tullut mieleenikään laittaa vuohenjuustoa sinne viiltoihin. Mutta siis ihan kokeilemisen arvoinen, vähän erilainen resepti. Ja herra Snellmanin kuva on huomattavasti kauniimpi, koska meillä tosiaan pursui täytteet ihan kiitettävästi.


Kukkakaali-kvinoasalaatin ohje on täällä. Kaapista todennäköisesti löytyy myös pelkkiä auringonkukansiemeniä, mutta siinä etualalla oli salaattisekoitus -pussi, joten käytin niitä. Yrtti oli basilikaa. Kastikkeesta jäi retiisi pois, en vaan jaksanut enää kaivaa niitä jääkaapista esiin ja pilkkoa lisää. Kastiketta ei myöskään sekoitettu salaattiin, jotta se on vieä huomenna syötävää. Se toki voi olla yksi syy, ettei se nyt sitten maistunut kovin kummoiselta.


P.S. Käytiin eilen syömässä Bus Burgerissa, kokeilemisen arvoinen paikka!

Kommentit

Suositut tekstit