Raparperin hävitystä

Koska olen laiskotellut koko viikonlopun, tänään tulee kaksi tekstiä. Ihan vaan siitä syystä, että liian pitkät tekstit ovat mielestäni puuduttavia, ei niitä oikein kukaan jaksa kelata läpi ja etsiä sieltä sitä haluamaansa kohtaa. Ja mitä siihen laiskotteluun tulee, niin olen laiskotellut vain ja ainoastaan kirjoittamisen suhteen. Kotihommia olen sitten tehnyt senkin edestä, kroppa huutaa hoosiannaa ja vähän daavidin poikaakin juuri nyt. Niinpä tänään on oikea laskottelupäivä, kirjoittamista, opiskelua ja sohvalla löhöämistä. Ja tietty tallia.

Mutta siis perjantai-illan tiimellyksessä aloin sitä raparperia vielä hävittämään. Koko päivän olin siivonnut ja tuhunnut, koska meille tulee ensi keskiviikkona kuvaaja. Talo on siis annettu välittäjälle myyntiin. Tallilta tullessa klo 20 aikaan oli vielä sen verran puhinaa ja puhtia jäljellä, että menin harventamaan raparperipuskaa ja aloin leipomaan. Hyvä niin, lauantaina olisi saattanut jäädä jo tekemättä... Nämä leivonnaiset tosin oli melko vikkeliä ja sukkelia, sen kun vähän pilkkoi ja sekoitti, siinä se.

Ensimmäisenä tuli uunista ulos raparperipiirakka. Kuten olen ehkä jo todennut, leipomuksissa sovellan hyvin vähän, jos ollenkaan. Tämä ohje on viime kesänä hyväksi havaittu ja sitä on tehty meillä jo jokusen kerran. Muhevan mehevää ja niin hyvää, suosittelen!

Tosin kahden naisen talouteen siitä tulee sen verran mojova satsi, että osa oli pakko laittaa pakkaseen.

Mutta eihän se piirakka riittänyt, harvennusta piti tehdä vieläkin enemmän ja seuraavaksi uuniin sujahti raparperileipä. Tämä on kai vähän sama juttu kun toissa syksynä, omenia oli niin paljon, että niitä käytettiin sitten joka paikassa ja ruoassa ja leivonnassa ja vaikka missä. Ihan siinä määrin, että neiti Teini lopulta ilmoitti, ettei koske enää yhteenkäään omenaan tai sen johdannaiseen.

Tähän laitoin piimää vähän enemmän kuin ohjeessa oli. Lisäksi se oli n. 20min vähemmän uunissa kuin ohjeessa sanotaan. Tosin se nyt oli big mistake. Kokeilin kyllä hammastikulla ja meidän uuni on melko tehokas, se tuntui kypsältä, vaikka eihän se sitten ihan ollut. No ei onneksi mikään raakakaan, ihan syötävää. Mutta ensi kerralla (ja se varmasti tulee), saa olla siellä vielä tovin pidempään.

En tiedä (edelleenkään) oliko tuo minun vuoka ihan sen 1½ l, mutta kyllä se kyytiin mahtui ja sisällä pysyi paistamisen ajan.

P.S. Kyllä minä perjantaina sentään aamukahvin verran lötköttelin <3



Kommentit

Suositut tekstit