Muutosta suunnitelmiin
Tässäpä tämä, toinen teksti. Ruokalista oli suunnitellut eiliselle illalla teriyakikanaa (kasvis)lisukkeineen. Joku muu suunnitteli sitten ihan toisin. Jo perjantaiaamuna kaupassa otin ihan varmuuden vuoksi perunoita (vaikka niitä ei ruokalistassa lukenutkaan), koska mietin exän kutsumista syömään. Ihan vaan, koska hän auttelee asiassa jos toisessakin. Joten kun kutsuun vastattiin myöntävästi, tarkoitus oli grillata kanaa ja perunoita lisukkeineen. Eihän iso mies pelkillä rehuilla olisi pärjännyt, vaikka omat makkarat toikin mukanaan.
Mutta edes tämä muutos ei riittänyt. Lauantaina mutsi oli menossa kauppaan ja jostain syystä halusi sitten ostaa meille pihvit. Tokihan liha aina kelpaa. Kävi kuitenkin niin, ettei siellä mitään hyviä pihvejä ollut (lauantaina Lahden Sokoksessa, what??), joten meille päätyi lopulta kokonainen possun sisäfile. Ja näin ollen koko ruokintasuunnitelma meni uusiksi viikonlopun osalta.
Meillä oli siis possun sisäfilettä, grillattuja perunoita, maissia, raparpekonia, salaattia ja dippiä. Niin ja sitä makkaraa. En sitten tiedä, oliko possu ja pekoni soveliaita samalle lautaselle, mutta näillä mentiin.
Possun laitoin lauantai-iltapäivänä samaan marinadiin kuin pari viikkoa sitten. Kun sen maustaa hyvin, tarpeeksi suolaa ja pippuria pintaan ja tekee marinadia riittävästi, se kyllä ehtii maustua jo muutamassa tunnissa. Tämä on varsin hyväksi havaittu makuyhdistelmä possulle. Tällä kertaa tosin laitoin myös hitusen kuivattua rosmariinia sekaan.
File oli sen verran iso, että se taisi olla kaikkinensa ½ tuntia paistossa. Ja siihen päälle vielä se hetki, kun kävin sisällä ja kaasu oli sillävälin loppunut. Onneksi autotallissa oli täysi pullo ja grillaus pääsi jatkumaan, eikä jouduttu taas siirtymään sisäruokintaan. Tälläkin kertaa tuli lähes täydellisesti grillattua filetä, rapeaa, mutta mehukasta, kypsää, muttei lainkaan kuivaa.
Perunat olin keittänyt aamupäivällä valmiiksi. Kun ne olivat jäähtyneet, laitoin ne muutamaksi tunniksi mausteöljyyn jääkaappiin.
Huuhdo ja pilko salaatti laakealle vadille. Puolita tomaatit ja pilko sipuli varsineen, lisää salaatin päälle. Valuta osa fetan öljystä pois ja ripottele ne salaatille. Jos syötte kaiken salaatin kerralla, öljyn voi myös kaataa mausteeksi salaatin päälle. Eilisessä rasiassa ei montaa oliivia ollut, joten laitoin salaattiin lisää oliiveja.
Koska koko safka vaihtui vähän lennosta, kastike lihalle muodostui ongelmaksi. Viimeksi kastiketta ei ollut ja otin siitä opikseni. Vaikka liha onkin muhevaa, tarvii se silti jotain seurakseen. Meillä ei ollut yhtään kermaviiliä ja turkkilainen jogurttikin oli näköjään ehtinyt vanhentua. Kauppaan ei vaan huvittanut lähteä. Niinpä päätin tehdä aiolin. Tällä kertaa todella laitoin sen 2dl öljyä, mikä siihen kuuluu, niin jo oli taas normaalia koostumukseltaan. Mutta koska se olisi ollut myös aivan liian raskasta lihan dipiksi sellaisenaan, piti sitä vähän tuunailla.
Mutta edes tämä muutos ei riittänyt. Lauantaina mutsi oli menossa kauppaan ja jostain syystä halusi sitten ostaa meille pihvit. Tokihan liha aina kelpaa. Kävi kuitenkin niin, ettei siellä mitään hyviä pihvejä ollut (lauantaina Lahden Sokoksessa, what??), joten meille päätyi lopulta kokonainen possun sisäfile. Ja näin ollen koko ruokintasuunnitelma meni uusiksi viikonlopun osalta.
Meillä oli siis possun sisäfilettä, grillattuja perunoita, maissia, raparpekonia, salaattia ja dippiä. Niin ja sitä makkaraa. En sitten tiedä, oliko possu ja pekoni soveliaita samalle lautaselle, mutta näillä mentiin.
Possun laitoin lauantai-iltapäivänä samaan marinadiin kuin pari viikkoa sitten. Kun sen maustaa hyvin, tarpeeksi suolaa ja pippuria pintaan ja tekee marinadia riittävästi, se kyllä ehtii maustua jo muutamassa tunnissa. Tämä on varsin hyväksi havaittu makuyhdistelmä possulle. Tällä kertaa tosin laitoin myös hitusen kuivattua rosmariinia sekaan.
File oli sen verran iso, että se taisi olla kaikkinensa ½ tuntia paistossa. Ja siihen päälle vielä se hetki, kun kävin sisällä ja kaasu oli sillävälin loppunut. Onneksi autotallissa oli täysi pullo ja grillaus pääsi jatkumaan, eikä jouduttu taas siirtymään sisäruokintaan. Tälläkin kertaa tuli lähes täydellisesti grillattua filetä, rapeaa, mutta mehukasta, kypsää, muttei lainkaan kuivaa.
Perunat olin keittänyt aamupäivällä valmiiksi. Kun ne olivat jäähtyneet, laitoin ne muutamaksi tunniksi mausteöljyyn jääkaappiin.
uusia (pieniä) perunoita n. 4kpl / syöjä
suolaa
pippuria
grillimaustetta
öljyä
varrastikkuja
Keitä perunat lähes kypsiksi hyvin suolalla maustetussa vedessä, anna jäähtyä. Lisää perunoihin suolaa, pippuria, grillimaustetta ja vähän öljyä, pyörittele mausteet perunoihin ja anna maustua hetki - muutama tunti. Laita perunat liotettuihin varrastikkuihin (vähintään ½h vedessä, jotta tikut ei pala grillissä) ja grillaa niihin kaunis pinta, 10-15min.
Ja koska sitä raparperia piti edelleen hävittää, kokeilimme tämän kesän somehittiä raparpekonia. Tein nekin valmiiksi ennen tallia, mutta se lienee ollut tämän kohdalla se big mistake. Todennäköisesti osa sokerista oli sulanut lautaselle ja näin ollen poistunut raparperin ympäriltä, joten koin tämän vähän liian kireäksi. Tämä menee kokeiluun vielä toistekin, mutta niin, että heti valmistuksen jälkeen saavat mennä grilliin, jospa se sokeri hieman vaikuttaisi sitten enemmän. Mikäli kireys on edelleen samaa luokkaa, meidän kokeilu jää sitten siihen. Tämän kohistaan olevan uusi avokadopasta, en minä siitäkään koskaan tykännyt...
Salaattina toimi vähän niin kuin kreikkalainen salaatti.
pussi jääsalaattia
½ rasia kirsikkatomaatteja
2 vartta uutta kesäsipulia (tässä punasipulia)
rasia Arlan feta snack oliivi - valkosipuli
(oliiveja)
Huuhdo ja pilko salaatti laakealle vadille. Puolita tomaatit ja pilko sipuli varsineen, lisää salaatin päälle. Valuta osa fetan öljystä pois ja ripottele ne salaatille. Jos syötte kaiken salaatin kerralla, öljyn voi myös kaataa mausteeksi salaatin päälle. Eilisessä rasiassa ei montaa oliivia ollut, joten laitoin salaattiin lisää oliiveja.
Koska koko safka vaihtui vähän lennosta, kastike lihalle muodostui ongelmaksi. Viimeksi kastiketta ei ollut ja otin siitä opikseni. Vaikka liha onkin muhevaa, tarvii se silti jotain seurakseen. Meillä ei ollut yhtään kermaviiliä ja turkkilainen jogurttikin oli näköjään ehtinyt vanhentua. Kauppaan ei vaan huvittanut lähteä. Niinpä päätin tehdä aiolin. Tällä kertaa todella laitoin sen 2dl öljyä, mikä siihen kuuluu, niin jo oli taas normaalia koostumukseltaan. Mutta koska se olisi ollut myös aivan liian raskasta lihan dipiksi sellaisenaan, piti sitä vähän tuunailla.
1 annos aiolia
ranskankerma
pieni loraus kermaa
hunajaa
Tee ensin aioli ja sekoita siihen muut ainekset. Laita jääkaappiin maustumaan hetkeksi.
Lisäksi oli maissia, jota aina valellaan sulattettu voi - suola -seoksella grillauksen aikana. Niin ja sitä Merosen Willigrilliä, sitä maistoin pätkän "jälkiruoaksi".
Onneksi sitä ruokaa oli sen verran paljon, ettei tänään tarvitse miettiä sellaisia asioita kuin kokkaus. Ruokalistaa jatketaan normaalisti siitä mihin jäätiiin, eli huomenna ohjelmassa on keittoa, kanat meni pakkaseen odottellemaan parempia aikoja.
P.S. Eilen neiti Teini pääsi vihdoin peruskoulusta pihalle, huomenna jo aloittaa kesäduunin <3










Kommentit
Lähetä kommentti